Kriisitilanteiden johtaminen edellyttää näkyvää johtajuutta ja valmiutta vallan käyttöön. Akuutissa kriisissä ei ole tilaa tai aikaa keskusteluun, pohdintaan tai mielipiteiden vaihtoon. Vallankäyttäjä ja johtaja tuntee tilanteen, tietää asian ja osaa ohjata etenemistä kohti oikeita ratkaisuja. Kriisitilanne otetaan haltuun ja taitavalla johtamisella selvitään.
Jokainen johtaja on omalla kohdallaan kokenut Korona-kriisin vaikutukset ja haasteet ja joutunut ottamaan mittaa aivan ensimmäiseksi itsestään. Johtajan puoleen käännytään, häneltä odotetaan ohjeita ja ratkaisuja, keinoja ulospääsyyn. Häneen turvaudutaan ja luotetaan, pyydetään apua ja tukea. Johtajan halutaan onnistuvan ja pelätään epäonnistuvan.
Aivan ilmeistä on, että tässä kriisissä kompleksinen toimintaympäristö haastaa myös kriisijohtamisen mallit. Ongelmat ovat pirullisia, monitulkintaisia, erilaisia elementtejä ja ilmiöitä yhteenkietovia. Ongelmia, joiden kanssa eteneminen tuottaa peruuttamattomia vaikutuksia ja uusia haasteita. Tarvitaan eri tahojen osaamista, moniäänistä puntarointia ja vuoropuhelua. Johtajien ja vallankäyttäjien suuri haaste on olla harhautumatta tilannekuvan yksinkertaistamiseen, olla asettumatta yksinomaan akuutin kriisin ohjeita antavaksi johtajaksi. Kompleksinen toimintaympäristö ei antaudu yhden johtajan tahdon alle. Se itseorganisoituu, leviää, hajoaa ja tuottaa uusia pulpahtelevia ongelmia täysin ennakoimattomasti.
Johtajien rinnalla johdettavien toimintaa haastaa se, kuinka säilyttää oma ajattelu, osallistua tilannekuvan muodostamiseen, arvioida tehtyä ja hakea korjaavia toimenpiteitä yhdessä. Erittäin hieno esimerkki tästä ovat koulujen käynnistämät ruokajakelut etäopiskeleville koululaisille.
Yhdessä tästä selvitään.
Blogin kirjoittaja, Terttu Malo, on kehittänyt johtamistyötä 80-luvulta alkaen. Blogi on julkaistu myös Metanoia Instituutin blogisarjassa. Terttu on paitsi Taite Organisaatiokonsultoinnin seniorikonsultti, myös Metanoia Instituutin osakas sekä Suomen evankelis-luterilaisen kirkon johtamiskouluttaja.